Mitä useampi aistin, sitä tärkeämpi aisti

Tänään Itten kesäkoulun aiheena on internetin mitä, missä, milloin. Itten näkökulma ei ole brändin omassa sisällöntuotannossa, vaan jokaiselle yritykselle tärkeiden omaan alaan, kilpailijoihin ja yritykseen itseensä liittyvien verkkosisältöjen ja -keskustelujen löytämisessä ja kuuntelemisessa. Kuuntelemisella Itte tarkoittaa vastaanotetun tiedon ymmärtämistä. Tiedon kerääminen on turhaa, jos ei tiedetä, mitä kerätyllä tiedolla voisi tehdä.

Itte on kuullut, että nykymaailmassa myös yksityiset ihmiset haluavat ja ehkä jopa voivat olla brändejä. Kesäkoulussa Itte tarkoittaa brändillä perinteisen määritelmän mukaisesti yrityksen tuotteita ja palveluita tai yritystä itsessään. Ittelle on silti selvää, että yritysten viestintää hoitavat ihmiset yleisönään toiset ihmiset. Itte haluaa korostaa, että hänen mielestään sekä viestien lähettäminen että niiden vastaanottaminen ovat molemmat tärkeitä, mutta hänen logiikkansa mukaan ihmisten aistielinten määrästä ja pinta-alasta voidaan päätellä, kuinka elintärkeitä viestejä aistimen kautta ihmiselle välittyy.

Itten logiikka menee siten että, koska ihmisillä on kaksi korvaa ja silmää, mutta vain yksi nenä ja suu, on tärkeämpää kuulla ja nähdä kuin haistaa ja maistaa. Lisäksi tuntoaistimuksia ihminen vastaanottaa ihon, lihasten, nivelten ja sisäelinten kautta, joten Itten mielestä on huolestuttavaa, että kaikkein tärkeimmän aistin käyttö on internetissä mahdotonta. Tuntoaistin tärkeys tulee esiin esimerkiksi synnynnäisen hermostohäiriö CIPAn kautta. Koska häiriön kantajat eivät kykene tuntemaan kipua eivätkä siten opi normaalisti havaitsemaan hengenvaarallisia loukkaantumis- ja tautitiloja, heidän elinajan ennusteensa on lyhyt. Jopa puolet CIPAa sairastavista menehtyy alle kolmen vuoden iässä.

Itten näkemyksen mukaan uusien medioiden käytöstä voi olla yrityksille suuriakin hyötyjä, kunhan aistiherkkyys ja terve kriittisyys muuhun ympäröivään maailmaan säilyvät. Tervettä kriittisyyttä Itten mielestä edustaa esimerkiksi se, että yksilö ymmärtää digitalisaation tuovan mukanaan uudenlaisen ympäristön vuorovaikutukselle, mutta se ei kuitenkaan tuhoa jo olemassa olevia vanhoja ympäristöjä. Itten tämän hetkisen käsityksen mukaan esimerkiksi lapset jatkossakin oppivat puhumaan perinteisin tavoin kuuntelemalla läheistensä puhetta ja kokeilemalla tuottaa äänteitä itse.

Mietitään esimerkiksi Studioravintola Paksun lyhyttä, mutta tapahtumarikasta taivalta. Vaikka idea oli myös Itten mielestä hyvä ja kannatettava, jokin meni pieleen. Pankkien arvioitua yrityksen lisärahoittamisen liian riskialttiiksi, yrittäjä Otto Helin vetosi Facebookissa ihmisten hyvään tahtoon ja pyysi päivityksestä tykkäämällä osoittamaan halukkuutensa ostaa myöhemmin pelastajakorteiksi nimettyjä kanta-asiakaskortteja 99 euron kappalehintaan. Päivityksen mukaan tykkääjiä tarvittiin 3000, jotta tavoitesumma olisi saavutettu. Vaadittu tykkääjämäärä täyttyi nopeasti. Kun kaikki tykkääjät eivät siirtyneet klikkauksesta tekoihin, joukkorahoitusta kerättiin lisäksi Invesdorin kautta, jossa tarjottiin mahdollisuutta omistaa pala Paksua.

Mikä sitten meni pieleen? Itten mielestä vastaus on hyvin yksinkertainen: päätös alkaa liiketoiminta uudelleen olisi tullut tehdä vasta, kun rahat olisivat olleet todistettavasti yrityksen käytettävissä. Saattaa olla, että ravintolaa olisi silti odottanut konkurssi, mutta tykkäykset ovat joka tapauksessa vain tykkäyksiä. Studioravintola Paksun tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää on etsiä ja valita vain relevantti tieto päätöksenteon tueksi. Jos Ittellä olisi hattu, hän nostaisi sitä kaikesta huolimatta Helinille kunnianosoitukseksi rohkeudesta yrittää. Itte olisi toivonut vain hiukan malttia. Viime viikollahan Itte kertoi, että hänen mielestään on vain kaksi tapa ottaa riskejä: oikea ja väärä. Paksun tapa ottaa riski kuului jälkimmäiseen kategoriaan, koska päätös jatkaa toimintaa tehtiin kyselemällä ihmisten mielipidettä Facebookissa. Helinhän kertoi Nyt.fi:n haastattelussa, että

”Kyseltiin Facebookissa mielipiteitä ja ihmiset sanoivat, että avatkaa kuin olisi jo”.

Neuvojen ja mielipiteiden kysyminen on Itten ajatusmaailman mukaan järkevää, jos tietää keneltä niitä kannattaa kysyä, mutta vastuuta päätöksistä ei voi sälyttää sosiaalisen median käyttäjille. Tiedon demokratisoituminen on hienoa, mutta se edellyttää tiedon vastaanottajalta medialukutaitoa ja entistä parempaa kykyä poimia oikea tieto roskan joukosta. Kansanäänestysten järjestäminen yrityksen tulevaisuudesta sosiaalisen median kanavissa antaa todennäköisesti aina harhaanjohtavaa tietoa, koska ääni annetaan tunteen perusteella. Helinin Facebookissa saamiin vastauksiin saattoi vaikuttaa yhtäältä se, että vastaajat halusivat antaa sellaisen vastauksen kuin ajattelivat yrittäjän haluavan kuulla riippumatta siitä oliko vastaus järkevä (tuki) tai toisaalta se, että fanit oikeasti halusivat Paksusta itselleen jazz-musiikin täyttämän rauhan tyyssijan (oma etu). Itte on varma, että neuvot eivät perustuneet vähäisessäkään määrin liiketoimintaosaamiseen.

Kaikesta huolimatta Studioravintola Paksun tarina muistuttaa Itten mielestä relevantin tiedon tärkeydestä, mutta ei paljasta vielä mitään siitä miten, missä ja milloin sosiaalisen median käyttöönottoa harkitsevan yrityksen kannattaisi olla silmä tarkkana ja korvat höröllä. Paksun tarina on kuitenkin huono esimerkki kuuntelemisesta, koska keskustelu käytiin yrityksen omalla Facebook-sivulla yrittäjän aloitteesta, joten sen löytämiseksi ei tarvinnut nähdä vaivaa tai käyttää tiedon etsimiseen tarkoitettuja työkaluja.

Brändi tarvitsee suuret korvat

Internet on enemmän kuin sosiaalinen media ja siksi brändi tarvitsee Itten mielestä suuret korvat riippumatta siitä onko se mukana sosiaalisessa mediassa vai ei. Se, että yritysten tulee kuunnella markkinoita, ei ole mikään uusi ja hämmästyttävä asia. Nyt kuunteleminen pitää vain ulottaa myös internetin joka sopukkaan ja olisi hölmöä, jos se tehtäisiin ilman datan keräämiseen tarkoitettuja työkaluja ja ohjelmistoja. Kyseiset työkalut tietenkin tarvitsevat ihmisten apua avainsanojen määrittelyssä, jotta osaavat kerätä brändin kannalta kiinnostavaa ja tärkeää tietoa. Myös tietojen analysointi helpottuu ja nopeutuu oikeilla työkaluilla, mutta päätöksiä ne eivät brändin puolesta tee.

Itte on tutkimuksissaan löytänyt sekä ilmaisia että maksullisia työkaluja sen selvittämiseksi mitä, missä ja milloin yrityksestä puhutaan. Itten mielestä ilmaiset työkalut auttavat brändin hyvään alkuun, mutta myöhäisemmässä vaiheessa työkalun toimivuus nousee tärkeämmäksi kuin työkalun ilmaisuus. Jos samat asiat voi löytää yhdellä työkalulla, niin miksi brändi tuhlaisi resursseja useamman työkalun käyttöön.

Mikäli brändi ei ole koskaan aikaisemmin vaivautunut kuuntelemaan mitä siitä verkossa puhutaan, niin Itte kannustaa kokeilemaan kuuntelua ensin esimerkiksi ilmaisella Google Alertsilla. Hän kuitenkin varoittaa, että oikeilla avainsanoilla määritetyt hakutulokset saattavat havahduttaa brändin verkon kuuntelemisen tärkeydestä. Tulokset nimittäin saattavat pelästyttää ja saada kivikasvoisimmankin brändin vakuuttuneeksi siitä, että tehokkaampien ja monipuolisempien työkalujen käyttö voisi olla aiheellista. Mahdollisen pelästyksen aiheuttamaan sydämentykytykseen voi etsiä apuja esimerkiksi Radian6, Spiral16, Mass Relevance tai PeopleBrowsr-softasta.

Brändin kannattaa Itten mielestä valita kuitenkin sellainen työkalu, joka etsii ja kerää tietoa kaikkialta internetistä – ei vain sosiaalisen median kanavista. Esimerkiksi Itten aiemmin mainitsema Spiral16 etsii ja prosessoi dataa monipuolisesti. Itte suositteleekin tutustumaan tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja valitsemaan mieluummin yhden tai kaksi kattavasti tietoa keräävää työkalua kuin käyttämään kaikkia mahdollisia tarjolla olevia monitorointityökaluja ikään kuin varmuuden vuoksi.  Liiallinen monitorointityökalujen hamstraaminen ja ajankäyttö niihin olisi Itten mielestä vain sekä hätävarjelun liioittelua että resurssien tuhlaamista.

Ohjelmistojen käyttö voi aiheuttaa sydämentykytystä jatkossakin, mutta sydämentykytys ja tarve tehdä sille jotakin ovat Itten mielestä terveen brändin merkki. Joskus tarve tehdä jotakin voi merkitä myös sosiaaliseen mediaan mukaan lähtemistä, jotta brändillä on mahdollisuus vaikuttaa keskustelujen suuntaan. Ennakollisista kuunteluista on brändille hyötyä siksi, että saamansa tiedon perusteella brändi voi rakentaa sosiaalisen median strategiansa ja keskittää resurssinsa vain niihin kanaviin, joissa läsnäololle on olemassa todellinen tarve. Brändin on myös tärkeää muistaa jatkaa kuuntelua, koska mikään strategia ja valitut taktiikat eivät saa olla niin kiveen hakattuja, ettei niitä tarpeen vaatiessa voisi muuttaa.

Tulevana keskiviikkona Itte miettii, miksi brändi haluaisi olla osa sosiaalisen median
yhteisöjä sekä sitä, miten brändi voisi päästä mukaan haluamiinsa piireihin.

Itten kesäkoulun kellot soivat

maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin

tasan kello 9:00.

Jäikö jokin Itten opetuksista lukematta? Löydät kaikki Itten kesäkouluun liittyvät artikkelit osoitteesta: http://nellasamu.com/tag/itten-kesakoulu/